Ei he-le-vet-ti. Oli ai­ka, jol­loin ho­mous oli laa­jaan me­nes­tyk­seen tähtäävässä elo­ku­vas­sa pii­lo­tel­tu ai­hea­lue. Il­mei­sen laa­jaa ja­ke­lua ha­ke­va Anot­her Gay Mo­vie hais­tat­taa moi­sil­la en­nak­ko­luu­loil­la heittäen ruu­dul­le yl­tiöpäi­sen ho­moe­root­ti­sen elo­ku­vaelä­myk­sen. Lähtöa­se­tel­ma it­sessään on hou­kut­te­le­va, eten­kin kun kan­si­pa­pe­ri ei pii­lot­te­le krei­si­ko­me­dian lei­maa.

Sa­nan­mu­kai­ses­ti tii­vis ka­ve­ri­ne­lik­ko aset­taa ta­voit­teen: kesän lop­puun men­nessä on saa­ta­va ho­mo­sek­suaa­li­sia merk­ki­paa­lu­ja ta­voi­te­tuik­si. Tut­tu ase­tel­ma tun­ne­tum­mas­ta­kin tei­nie­lo­ku­vas­ta – to­ki suo­ri­tuk­set hiu­kan muun­tu­via.

Dia­lo­gi pyö­rii alus­ta lop­puun ai­noas­taan vyötärö­lin­jan ala­puo­li­sis­sa tee­mois­sa. Useat koh­tauk­set ah­dis­ta­vat kat­so­jan oli ky­seessä minkä kan­nan edus­ta­ja ta­han­sa. Vä­rikästä toi­min­taa har­joi­te­taan hal­ki elävän ku­van, het­ken rau­haa ei ruu­dul­la suo­da.

A­joit­tain teks­ti ja toi­min­ta ovat kuin seis­ka­luok­ka­lais­ten suih­ku­kes­kus­te­luis­ta, toi­si­naan koh­dey­leisöä on vai­kea kek­siä mistään ih­mis­ryhmästä. Voi tätä myötähä­peän määrää. Todd Step­hen­sin eri­tyi­nen elo­ku­va on se kaik­kein vii­mei­nen va­lin­ta unel­mat­ref­feil­le ai­na­kin kes­ki­ver­to­kan­sa­lais­ta aja­tel­len.